Ensimmäisenä aina yhtä hieno Patti Smith coveroi pianisti Tony Shanahanin avustuksella Rihannan Stayn - kuulemma lempibiisinsä viime vuodelta. Ja Smithin raspikurkkuhan sopii biisiin tietenkin niin käsittämättömän hyvin, etten enää edes muista, kuinka Rihannan joilotus samassa biisissä on minua tähän asti ärsyttänyt. Mielettömän upea Patti.
Video on peräisin Smithin syntymäpäiväkonsertista New Yorkista joulukuun lopulta. Jos vielä saisin tästä studioversion kuulokkeisiini, se parantaisi elämänlaatuani suunnilleen yhtä paljon kuin tällä hetkellä melatoniinitabletit (eli noin 100%).
Jälkimmäinen ei ihan yllä vaikuttavuudessaan Pattin tasolle, mutta jakamisen arvoinen sekin. Los Angelesin vastike The Nationalille eli NO on uskaltanut tarttua Leonard Cohenin Suzanne-klassikkoon. Lähtökohta on Rihanna-coveriin verrattuna siis huomattavasti epäkiitollisempi (ainakin allekirjoittaneen näkökulmasta...). Kunniakkaasti NO (vahvistuksenaan Laura Burhenn) siitä kuitenkin selviytyy, luottaen tuttuun, maalailevan mahtipohtiseen tyyliinsä. Ei silti yhtä komea veto kuin esimerkiksi bändin tulevaa levyä enteilevä tuore sinkku Leave The Door Wide Open.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti